Luin tekstin nimeltä Mammutin metsästys. Tarinan kirjoittajaa ei mainita tekstin yhteydessä.
Teksti kertoo kahdesta ihmisestä; kauniista kirurgi naisesta nimeltä Zoja sekä Insinööri miehestä nimeltä Vladimir. He tutustuivat toisiinsa ja viettivät aikaa ravintolassa, josta kerrotaan pitkään tekstissä. Tekstissä kerrotaan heidän yhteis elosta sekä retkistä joita he tekivät paljon. Päähenkilöiden tunteita sekä mielikuvia kuvaillaan paljon sekä tarkasti. En ole varma että murhaako Zoja lopussa Vladimirin, sillä loppu teksti on epäselvää eikä siitä saa varmaa tietoa juonesta mutta jos ymmärsin oikein niin murhasi.
Tekstissä kiinnitin huomiota siihen, että miten ja kuinka paljon paris kunta riiteli. Heidän suhde oli raaka.
Jäin kuitenkin miettimään , että kuoliko mies lopuksi ?
Miksi nainen käyttäytyi miestään kohtaan niin vastahakoisesti ?
tiistai 29. huhtikuuta 2014
maanantai 28. huhtikuuta 2014
Kommunalka
Kommunalkaksi kutsutaan neuvostoaikaista asuntoa jossa asuu nykyään monta
venäläistä eri huoneissa. Neuvostoliiton aikaan kommunalkassa asui
suuria ja varakkaita perheita,esimerkiksi pankkiiriperhe, niin kuin myös tekstin
tarinassa. suuret perheet niin kuin tarinan pankkiiriperhe joutui kuitenkin lähtemään pakoon Pariisiin vallankumouksen takia.
Kommunalkat ovat useasti kaupungin ydinkeskustassa ja niissä asustelee monia eri perheitä tai ihmisiä eri huoneissa. Jokaiselle on annettu omat huoneet, missä sitten asutaan. Perheille on tietysti isommat huoneet ja sitten yhdelle tai muutamalle ihmisille on pienempiä huoneita. Keittiö on useasti kaikille asukkaille yhteinen. Ennen vallankumousta Kommunalkoissa elettiin ja vietettiin hienoa elämää, ja perheillä oli paljon palvelusväkeä. Kuri oli todella kovaa ja talo pidettiin siistinä sekä hyväkuntoisena. Myöhemmin ihmiset kuitenkin alkoivat miettiä mahdollisuutta omista asunnoista, sillä kommunalkoissa ei saanut paljoakaan yksityisyyttä ja niiden suosio laski. Monille ihmisille oli vaikea tottua ja tykätä elämästä kommunalkoissa, sillä siellä oli perheitä joka aalto pituudelta.
Itse en voisi kuvitella asuvani kommunalkassa, sillä kaipaan yksityisyyttä ja omaa rauhaa sekä tilaa. Jos pitäisi yksi positiivinen asia siitä löytää, niin se olisi kai se että siivousta sekä muita tehtäviä jakautuisi ihmistä kohden hieman vähemmän.
Kommunalkat ovat useasti kaupungin ydinkeskustassa ja niissä asustelee monia eri perheitä tai ihmisiä eri huoneissa. Jokaiselle on annettu omat huoneet, missä sitten asutaan. Perheille on tietysti isommat huoneet ja sitten yhdelle tai muutamalle ihmisille on pienempiä huoneita. Keittiö on useasti kaikille asukkaille yhteinen. Ennen vallankumousta Kommunalkoissa elettiin ja vietettiin hienoa elämää, ja perheillä oli paljon palvelusväkeä. Kuri oli todella kovaa ja talo pidettiin siistinä sekä hyväkuntoisena. Myöhemmin ihmiset kuitenkin alkoivat miettiä mahdollisuutta omista asunnoista, sillä kommunalkoissa ei saanut paljoakaan yksityisyyttä ja niiden suosio laski. Monille ihmisille oli vaikea tottua ja tykätä elämästä kommunalkoissa, sillä siellä oli perheitä joka aalto pituudelta.
Itse en voisi kuvitella asuvani kommunalkassa, sillä kaipaan yksityisyyttä ja omaa rauhaa sekä tilaa. Jos pitäisi yksi positiivinen asia siitä löytää, niin se olisi kai se että siivousta sekä muita tehtäviä jakautuisi ihmistä kohden hieman vähemmän.
perjantai 25. huhtikuuta 2014
Marja Manninen
En ollut koulussa silloin kun Marja Manninen oli luennoimassa, joten nyt kerron Marja Mannisesta ja hänen elämästä.
Marja Manninen on 46-vuotias toimittaja ja valtiotieteen maisteri. Hän työskentelee Yleisradion tv-uutisten Kaakkois-Suomen aluetoimittajana, jonka tehtäviin kuuluu myös Pietarin ja Karjalan kannaksen asioiden uutisointi.
Manninen on valmistunut valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta.
Hän on suorittanut D-venäjän Lauritsalan iltalukiossa Lappeenrannassa. Sen jälkeen on ollut useilla eritasoisilla kursseilla Lappeenrannassa, Moskovassa ja Mordvassa. Manninen aloitti venäjän opiskelun vasta aikuisena vuonna 1991 Lappeenrannassa. Hän aloitti työnsä paikallislehdessä,siitä hän siirtyi maakuntalehteen, sieltä edelleen alueradioon, Tukholmaan Ruotsin radion suomenkieliseen toimitukseen, takaisin Suomeen ja Helsinkiin radiouutisiin, josta edelleen Ajankohtaiseen kakkoseen Tampereelle, takaisin Helsinkiin tv-uutisiin ja lopulta aluetoimittajaksi Lappeenrantaan. Kaikkiin paikkoihin on häntä pyydetty. Mannisen Työ edellyttää uteliasta ja avointa luonnetta. Käytännön tilanteissa vaaditaan myös rohkeutta, stressinsietokykyä, sopeutumiskykyä ja valmiutta nopeaan päätöksentekoon.
Marja Manninen on 46-vuotias toimittaja ja valtiotieteen maisteri. Hän työskentelee Yleisradion tv-uutisten Kaakkois-Suomen aluetoimittajana, jonka tehtäviin kuuluu myös Pietarin ja Karjalan kannaksen asioiden uutisointi.
Manninen on valmistunut valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta.
Hän on suorittanut D-venäjän Lauritsalan iltalukiossa Lappeenrannassa. Sen jälkeen on ollut useilla eritasoisilla kursseilla Lappeenrannassa, Moskovassa ja Mordvassa. Manninen aloitti venäjän opiskelun vasta aikuisena vuonna 1991 Lappeenrannassa. Hän aloitti työnsä paikallislehdessä,siitä hän siirtyi maakuntalehteen, sieltä edelleen alueradioon, Tukholmaan Ruotsin radion suomenkieliseen toimitukseen, takaisin Suomeen ja Helsinkiin radiouutisiin, josta edelleen Ajankohtaiseen kakkoseen Tampereelle, takaisin Helsinkiin tv-uutisiin ja lopulta aluetoimittajaksi Lappeenrantaan. Kaikkiin paikkoihin on häntä pyydetty. Mannisen Työ edellyttää uteliasta ja avointa luonnetta. Käytännön tilanteissa vaaditaan myös rohkeutta, stressinsietokykyä, sopeutumiskykyä ja valmiutta nopeaan päätöksentekoon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)